sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Tutkimustehtävä 2. Esimiesviestintä


Miten kommunikoida tehokkaasti tiimisi kanssa
Esimiesviestintä on yrityksessä avainasemassa tehokkaan ja onnistuneen työskentelyn kannalta. Jos esimies pystyy viestimään tehokkaasti tiimin kanssa, on huomattavasti suurempi mahdollisuus, että työntekijöiden työaika menee oikeaan työhön, eikä esimiehen viestinnän tulkitsemiseen. Tämä taas tarkoittaa parempaa tulosta yritykselle. Minua kiinnostaa erityisesti esimiesviestinnässä esimiehen kommunikointi työntekijöiden kanssa erilaisissa tilanteissa.

Löysin YouTubesta hyvin mielenkiintoisen opetusvideon aiheesta, missä Kevin Eikenberry, Bud to Boss kanavalta kertoo aiheen merkityksestä. Puhuja suuntaa opetuksen erityisesti uusille esimiehille, mutta opetus on totta kai myös muillekin esimiehille.
Videolla Eikenberry listaa otsikkoja, jotka auttavat esimiestä kommunikoimaan tehokkaammin. Tässä niistä mielestäni mielenkiintoisimmat:


Opettele mikä toimii heille (yksilöinä ja ryhmänä)
Tämän ajatuksena on, että jos tiedetään jo joku keino ennestään toimivana, ei kannata lähteä väkisin muuttamaan sitä. Mielestäni tämä on viisasta ajan tehokäyttöä. Viestinnän tärkein pointti ei ole uusien tapojen keksiminen, vaan parhaimpien tapojen löytäminen. On kuitenkin hyvä huomioida, että joissain tilanteissa esimiehen on valittava uusia viestintätapoja, esim. vakavien viestien tuomisessa liittyen työtehtäviin. Tässä korostuu työntekijöiden tuntemisen tärkeys.


Vähennä sähköpostin käyttöä (turhat sähköpostit pois, jotta tärkeät korostuvat)
Sähköpostiviestinnässä on paljon etuja, mutta siinä osa kuuntelemisen edellytyksistä jää väkisinkin toteutumatta. (Puro, Kuunteleva organisaatio, 113, 2010) Tämä on totta, sillä vaikka sähköposti on nopea tapa viestiä, on siinä suuri riski tulla väärinymmärretyksi. Esimiehellä ei nykypäivänä ”ole varaa” tähän.


Säännölliset henkilökohtaiset tapaamiset työntekijän kanssa (yrityskohtaista)
Vaikka henkilökohtaiset tapaamiset ovat arvokkaita ja välttämättömiäkin, on esimiehen tärkeä niissäkin ymmärtää syvempi merkitys viestinnän kannalta. Esimiehellä on oltava edes jonkinlainen vuorovaikutusosaamisen taso, jotta hän pystyy saamaan kontaktia erilaisiin työntekijöihin. Ilman tätä hän ei pysty saamaan kaikista työntekijöistä ”ulos” tarvittavaa tilanneraporttia. (Perttula, Syväjärvi, Johtamisen psykologia, 66.)


Puhu vähemmän ja puhu myöhemmin (kuunteleminen, vaikka joutuisi purra huulta)
Tätä samaa periaatetta voi vielä pidemmälle niin, että tärkeän hiljaisen kuuntelemisen jälkeen esimies rohkaisisi työntekijää kertomaan lisää, jotta työntekijä pystyy kertomaan todelliset tuntemuksensa ja asiansa. (Puro, Kuunteleva organisaatio, 86, 2010)


Mitä jäi käteen?
Videolla esiin tulleet asiat vahvistavat mielestäni sitä, mitä olen ajatellut esimiesviestinnän olevan. Eri lähteistä saa hieman eri näkökulmia aiheeseen, mutta mielestäni on havaittavissa, että eri taustoista tulevilla asiantuntijoilla on hyvin samanlainen käsitys aiheesta.
Minkä koen kaikkein mielenkiintoisimmaksi ja toisaalta haastavimmaksi tässä aiheessa on teorian laittaminen käytäntöön, tästä ei ole vielä kokemusta juurikaan. Näen, että esimies on työyhteisössä tärkein yksittäinen linkki työntekijän ja työnantajan välillä. Jos viestintä ei toimi, niin onko mitään mahdollisuutta, että kaikki olisi hyvin? Mielestäni ei.


Lähteet:

Puro, Jukka-Pekka, Kuunteleva organisaatio, Navigare 2010

Perttula, Juha, Syväjärvi, Antti (Toim), Johtamisen psykologia, PS-kustannus 2012

Bud to Boss. Kevin Eikenberry. How to Effectively Communicate with Your Team. Katsottavissa:

2 kommenttia:

  1. Olet löytänyt hyvän ja kiinnostavan videon tehtävää varten. Perustelet hyvin myös sen, miksi esimiesviestintä kiinnostaa itseäsi. Tuot kiteytetysti ja oivaltavasti esiin Eikenbergin näkemyksiä ja vertaat niitä paikoin myös muiden asiantuntijoiden ajatuksiin aiheesta. Olisin mielelläni lukenut vielä vähän enemmän omista näkemyksiäsi tai kokemuksistasi esimerkin kautta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos palautteesta!

    Aihe oli mielenkiintoinen ja olisin voinut tosiaan tuoda omia näkemyksiäni esiin enemmän. Osittain tähän vaikutti n.300 sanan raamit. Olisin voinut ehkä karsia muista kohdista vähän.

    VastaaPoista