Miten kommunikoida tehokkaasti tiimisi kanssa
Esimiesviestintä on yrityksessä avainasemassa tehokkaan ja
onnistuneen työskentelyn kannalta. Jos esimies pystyy viestimään tehokkaasti
tiimin kanssa, on huomattavasti suurempi mahdollisuus, että työntekijöiden
työaika menee oikeaan työhön, eikä esimiehen viestinnän tulkitsemiseen. Tämä
taas tarkoittaa parempaa tulosta yritykselle. Minua kiinnostaa erityisesti
esimiesviestinnässä esimiehen kommunikointi työntekijöiden kanssa erilaisissa
tilanteissa.
Löysin YouTubesta hyvin mielenkiintoisen opetusvideon
aiheesta, missä Kevin Eikenberry, Bud to Boss kanavalta kertoo aiheen
merkityksestä. Puhuja suuntaa opetuksen erityisesti uusille esimiehille, mutta
opetus on totta kai myös muillekin esimiehille.
Videolla Eikenberry listaa otsikkoja, jotka auttavat
esimiestä kommunikoimaan tehokkaammin. Tässä niistä mielestäni
mielenkiintoisimmat:
Opettele mikä toimii heille (yksilöinä ja ryhmänä)
Tämän ajatuksena on, että jos tiedetään jo joku keino
ennestään toimivana, ei kannata lähteä väkisin muuttamaan sitä. Mielestäni tämä
on viisasta ajan tehokäyttöä. Viestinnän tärkein pointti ei ole uusien tapojen
keksiminen, vaan parhaimpien tapojen löytäminen. On kuitenkin hyvä huomioida,
että joissain tilanteissa esimiehen on valittava uusia viestintätapoja, esim.
vakavien viestien tuomisessa liittyen työtehtäviin. Tässä korostuu työntekijöiden
tuntemisen tärkeys.
Vähennä sähköpostin käyttöä (turhat sähköpostit pois,
jotta tärkeät korostuvat)
Sähköpostiviestinnässä on paljon etuja, mutta siinä osa
kuuntelemisen edellytyksistä jää väkisinkin toteutumatta. (Puro, Kuunteleva
organisaatio, 113, 2010) Tämä on totta, sillä vaikka sähköposti on nopea tapa
viestiä, on siinä suuri riski tulla väärinymmärretyksi. Esimiehellä ei nykypäivänä
”ole varaa” tähän.
Säännölliset henkilökohtaiset tapaamiset työntekijän
kanssa (yrityskohtaista)
Vaikka henkilökohtaiset tapaamiset ovat arvokkaita ja
välttämättömiäkin, on esimiehen tärkeä niissäkin ymmärtää syvempi merkitys
viestinnän kannalta. Esimiehellä on oltava edes jonkinlainen
vuorovaikutusosaamisen taso, jotta hän pystyy saamaan kontaktia erilaisiin
työntekijöihin. Ilman tätä hän ei pysty saamaan kaikista työntekijöistä ”ulos”
tarvittavaa tilanneraporttia. (Perttula, Syväjärvi, Johtamisen psykologia, 66.)
Puhu vähemmän ja puhu myöhemmin (kuunteleminen, vaikka
joutuisi purra huulta)
Tätä samaa periaatetta voi vielä pidemmälle niin, että
tärkeän hiljaisen kuuntelemisen jälkeen esimies rohkaisisi työntekijää
kertomaan lisää, jotta työntekijä pystyy kertomaan todelliset tuntemuksensa ja
asiansa. (Puro, Kuunteleva organisaatio, 86, 2010)
Mitä jäi käteen?
Videolla esiin tulleet asiat vahvistavat mielestäni sitä,
mitä olen ajatellut esimiesviestinnän olevan. Eri lähteistä saa hieman eri
näkökulmia aiheeseen, mutta mielestäni on havaittavissa, että eri taustoista
tulevilla asiantuntijoilla on hyvin samanlainen käsitys aiheesta.
Minkä koen kaikkein mielenkiintoisimmaksi ja toisaalta
haastavimmaksi tässä aiheessa on teorian laittaminen käytäntöön, tästä ei ole
vielä kokemusta juurikaan. Näen, että esimies on työyhteisössä tärkein
yksittäinen linkki työntekijän ja työnantajan välillä. Jos viestintä ei toimi,
niin onko mitään mahdollisuutta, että kaikki olisi hyvin? Mielestäni ei.
Lähteet:
Puro, Jukka-Pekka, Kuunteleva organisaatio, Navigare 2010
Perttula, Juha, Syväjärvi, Antti (Toim), Johtamisen psykologia, PS-kustannus 2012
Bud to
Boss. Kevin Eikenberry. How to Effectively Communicate with Your Team.
Katsottavissa:
https://www.youtube.com/watch?v=iBVNwKajiIk
. Katsottu 27.9.2019
Olet löytänyt hyvän ja kiinnostavan videon tehtävää varten. Perustelet hyvin myös sen, miksi esimiesviestintä kiinnostaa itseäsi. Tuot kiteytetysti ja oivaltavasti esiin Eikenbergin näkemyksiä ja vertaat niitä paikoin myös muiden asiantuntijoiden ajatuksiin aiheesta. Olisin mielelläni lukenut vielä vähän enemmän omista näkemyksiäsi tai kokemuksistasi esimerkin kautta.
VastaaPoistaKiitos palautteesta!
VastaaPoistaAihe oli mielenkiintoinen ja olisin voinut tosiaan tuoda omia näkemyksiäni esiin enemmän. Osittain tähän vaikutti n.300 sanan raamit. Olisin voinut ehkä karsia muista kohdista vähän.