Työyhteisöviestintä

Aloitetaan purkamalla tämä osiin.

TYÖ: käytännössä tarkoittaa sitä, mitä teet, jotta saat toimeentuloa.

YHTEISÖ: tarkoittaa joukkoa ihmisiä, jotka toimivat yhdessä, joskus tiiviistikin. Yhden valinta vaikuttaa toisten tilanteeseen.

VIESTINTÄ: Asioiden, muutosten ja tiedon kulkemista ihmisten välillä.

Nyt voimme yhdistää nämä sanat. TYÖYHTEISÖ VIESTINTÄ tarkoittaa työpaikalla tiiviisti yhdessä toimivien ihmisten välillä kulkevia asioita, muutoksia ja tietoa.

Vielä tärkeämpää kun pelkästään näiden sanojen ymmärtäminen, on viestinnän merkityksen ymmärtäminen. Jos viestintä katkeaa, tökkii, tai edes on osittain puutteellista, voi seuraukset olla hankalia.

”Pahimmillaan työntekijät lukevat lehdestä toimitusjohtajan haastattelusta, mitä talossa tapahtuu. Tällainen on katastrofi sisäisen viestinnän kannalta. ” (Marmai.fi, Susanna Isohanni, 9.4.2014)

Edellä mainittu esimerkki on toki äärimmäinen tilanne, mutta kuvastaa hyvin sitä, että miten tuon kokoluokan muutokset voivat tulla yllätyksenä työyhteisölle, jos viestintä ei toimi. Tämä luonnollisesti on omiaan aiheuttamaan tuhoa yhteydessä ja luottamuksessa.

Jos halutaan, että työyhteisö voi tehdä sitä, mitä varten se on olemassa (rahaa yritykselle), on pidettävä ehdottomana edellytyksenä, että viestintä toimii kunnolla.

”Lahden kaupungissa toteutetussa osallistavaa sisäistä viestintää tutkineessa OSVI-hankkeessa ^[4] on lähestytty kuntatyöntekijöiden hyvinvointia erityisesti viestinnän näkökulmasta.

Pappinen Katja, Laitila-Özkoc Leila, Kiviniemi Liisa kertovat työhyvinvointia tukevan viestinnän koostuvan neljästä ulottuvuudesta:

1. Yhteisöllisyys (luottamus työtovereihin, yhteishenki, ilmapiiri, solidaarisuus). 
2. Luottamus (luottamus tietoihin, luottamus esimieheen, kunnan johtoon).
3. Kannustaminen (henkilöstön rohkaisu, palaute, kannustus vuorovaikutukseen, ongelmatilanteiden ratkaisu). 
4. Osallistuminen (henkilöstön kuunteleminen, vaikutusmahdollisuudet, henkilöstön osallistuminen päätöksiin, tiedon jakaminen, tiedon hankkiminen). (OAMK.fi. Pappinen Katja, Laitila-Özkoc Leila, Kiviniemi Liisa. 31.3.2019)

Ongelmana huonossa viestinnässä voi olla esim olettamukset, jotka johtavat ongelmiin. ”Luulin sinun lähettäneen sen laskun”, luulin sinun ymmärtäneen”, tarkoitin kyllä antaa palautetta, mutta luulin ymmärtäneesi ilmeestäni”.

Toivon itse ainakin oppivani viestimään selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta pystyn olemaan työyhteisössä se ihminen, johon luotetaan ja jolta saa selkeät vastaukset.

Tässä vielä linkki aiheeseen liittyvään Mindmapiin.

https://app.mindmup.com/map/_free/2019/09/382026f0d17911e99556e9181a377397

Lähteet

Marmai.fi. Susanna Isohanni. Neljä ylisintä viestintämokaa. Luettavissa: https://www.marmai.fi/blogit/nelja-yleisinta-viestintamokaa/359883b0-7e2a-34ee-b1e8-d8e8bcbbdb30 . Luettu 7.9.2019

OAMK.fi. Kuuluuko? Kuuntelen! Työyhteisöviestinnällä työhyvinvointia. Luettavissa: http://www.oamk.fi/epooki/2016/tyoyhteisoviestinnalla-tyohyvinvointia/ . Luettu 7.9.2019